Aloitussivu
muiden runojen sivulle

Maaliskuu


Maaliskuun aurinkoa
Helsingin kattojen yllä
ja sisäpihan lumettomassa
läiskässä, joka vielä jo
vihertää.
Ei vielä ole kevät -
vain aavistus väreilee
ilmassa ? hetkittäin.
Seuraavassa kylmä
koillinen puhaltaa kaupungin
jäähän.
Ihmiset kyyristyvät takkinsa
sisässä, vetävät kauluksen
pystyyn. Kääntyvät itsessään
sisäänpäin ja kyräävät
toisiaan -autoja ja tuulta
väistellen.
Raitiovaunua jota odotan
ei kuulu. Minulla on vilu.
Takkini sisässä palelen -
mutta en vain kylmän vuoksi
-vaan myös ikävän.
Haluasin, että joku olisi kanssani
jakamassa tämän vilun ja autiuden.
Tulisi mukaani, minne
olenkin menossa.
Yhdessä koettu ulkoinen vilu
alkaisi lämmittää sisältäpäin.
Ei ole ketään. Sieltä vain sentään
tulee vihdoin ja vie minut jonnekkin.
Ehkä siellä on hetken lämmin -
toivon niin.


Aloitussivu
muiden runojen sivulle