Aloitussivu
1940 ja 1950 runojen sivulle

Hanki, 2.1.1957


Hanki on yllä niityn
tietön ja valkea aivan,
niin ja on huurteiset puut,
hiljaista kirkkautta tulvillaan.
Ylinnä tähdet kunniavartiossa.
Siellä ne nukkuvat kaikki,
nukkuu leinikin nauru,
lemmikin sininen katse,
päivänkakkarakin nukkuu.
Siinä missä se vartioi
iloisen soittajan unta.
Siinä se nukkuu,
viulukin nukkuu
Sävel vain soi yllä niityn.

Murheelta et sitä kuule
Itkulta et näe kuinka
syttyy kynttilä hiljaa
tuoksuu hangella ruusut.
Kuuran kimmeltä loistaa
niitty ja enkelit laulaa.
Kuuletko viulukin laulaa,
se, joka äsken nukkui
peittona kuuran kiteet.
Sido ei murheen siteet
sydäntä jouluyönä
enkelten kanssa se laulaa.
Sinä vain itket ikävän
onnen ja kiitoksen
kyyneleitä.
Kiitoksen -
itke lapsi, yhtyvät
kyyneleesi
viulun ja enkelten
lauluun.


Aloitussivu
1940 ja 1950 runojen sivulle