Aloitussivu
1980 ja 1990 runojen sivulle

Maaliskuun aurinkoa, 7.3.1997

Maaliskuun aurinkoa
Helsingin kattojen yllä
ja sisäpihan lumettomassa
läikässä, joka vähän jo
vihertää.
Ei vielä ole kevät,
vain sen aavistus väreilee
ilmassa - hetkittäin.
Seuraavassa kylmä
koillinen puhaltaa kaupungin
jäähän.
Ihmiset kyyristyvät takkinsa
sisässä, vetävät kauluksensa
pystyyn. Kääntyvät itsessään
sisäänpäin ja kyräävät
toisiaan - autoja ja tuulta
väistellen.
Raitiovaunua, jota odotan,
ei kuulu. Minun on vilu.
Takkini sisässä palelen,
mutta en vain kylmän vuoksi,
vaan myös ikävän.
Haluaisin, että joku olisi kanssani
jakamassa tämän vilun ja autiuden.
Tulisi mukaani, minne
olenkin menossa.
Yhdessä koette ulkoinen vilu
alkaisi lämmittää sisältäpäin.
Ei ole ketään.
Raitiovaunu sentään tulee
vihdoin ja vie minut jonnekin.
Ehkä siellä on hetken lämmin,
toivon niin.


Aloitussivu
1980 ja 1990 runojen sivulle