Aloitussivu
1980 ja 1990 runojen sivulle

Pääsiäispassio 1990


1.
Lumettomassa talvessa
kukkivat skillat ja krookukset.

Viluinen tulppaani
värjöttää seinän luonma.

Eilen auringonläikässä
oli lämmintä.

Nyt hyinen tuuli
piiskaa puita
ja itkee katujen välissä.

Äkkiä on haudanpimeää.

2.
Kenen kärsimystä katsomasta
aurinko pimittää kasvonsa?

Mikä järkytti
kalliot halkeamaan?

Kuka huusi
keskimmäiseltä puulta
- Eeli, Eeli . . .
Kenet Jumala
vihassaan hylkäsi?

3.
Hiuksiaan tuskasta raastaen
juoksee Magdalan Maria
pois kärsimyksen paikalta

Ja se toinen Maria
Kärsijän äiti
nojaa väsyneesti
Johannekseen ja itkee.

4.
Kalliohaudassa on
hiljaista ja viileää.

Tuntuu vain kallisarvoisen
voiteen tuoksu ja
puhtaan liinavaatteen tuoksu.

Ulkona yössä ovat
kivi, sinetti ja sotilaat,
joiden on vilu.

He eivät voi ymmärtää,
miksi kuollutta
pitää vartioida.

5.
Lukittujen ovien takana
on pelko ja monta
tuskaista kysymystä.

Kukaan ei muista
mitä HÄN ITSE
oli sanonut
- kolmannesta päivästä -

kuinka hän silloin
on nouseva kuolleista

Kenen usko kestää
aamunsarastukseen saakka?

6.
Silloin yössä tapahtuu
outoja asioita.

Juuri aamunkoiton hetkellä
kirkas valo
lävistää taivaan.

(Vai oliko se vain aurinko
joka nousee Kinneretin
vuorien takaa)

Sinetti murtuu
kivi vierii pois
eikä haudassa ole enää ketään.

Mikä linnuille tuli
kun ne tuollaiseen riemuun. . .
Ujo unikko haudan suulta
kurkistaa pimeään
ja näkee enkelin

Magdalan Maria nukkuu vielä
kyynelistä märät hiukset kasoillaan
hän nyyhkyttää unissaan.

7.
Mutta hiljaisessa puutarhassa
auringonläikässä
on jälleen lämmintä.

Yöllä auennut narsissi tuoksuu
Ja vielä kasteesta kostealla nurmella
(kuin Kärsijän otsalta vierähtäneinä
veripisaroina)
hehkuvat tulenpunaiset
tulppaanit.

Johannes, Pietari, Maria

Kenen usko on kestänyt
aamunsarastukseen saakka?


Aloitussivu
1980 ja 1990 runojen sivulle