Aloitussivu
1980 ja 1990 runojen sivulle

Miten Luoja onkaan rakastanut valoa, 15.6.1985


Miten Luoja onkaan
rakastanut valoa,
auringon kultaa
hän on läikyttänyt
niityille ja pientareille
purojen varsille ja
polkusi viereen.
Katsokaa kedon kukkia:
leinikkejä, kulleroita, rentukoita,
pientä leslenlehteä
kevään viestin tuojaa.
Päivänkakkaran kultaisena
sointuvaa silmää,
pientä keto-orvokkia.

Miten Luoja onkaan
rakastanut valoa.
Katsokaa Suomen suven
yötöntä yötä,
sen läpikuultavaa valoa,
joka on kuin Luojan siunaus
luoduilleen
kylmän pimeän talven jälkeen.

Miten Luoja onkaan
rakastanut valoa
kastanjoiden kynttilät
hän on asettanut hohtamaan
kuulaassa yössä
valkean puhtaina
ja tulen liekin kirkkaina.

Miten Luoja onkaan
rakastanut valoa
Psalmista kertoo hänestä,
että hän verhoutuu valoon kuin viittaan.
Hän siis itse on läsnä
siinä valossa joka meitä ympäröi.

Hänen valkeutensa
virvoittaa myös meidän sydämemme
niin että me ylistämme häntä
hänen suurista töistänsä
iankaikkisesti.
Miten luoja onkaan
rakastanut valoa.


Aloitussivu
1980 ja 1990 runojen sivulle