Runoilijan polulla


Kun tulimme menimme Einar Vuorelan kotiin. Siellä meille oli opas.Eero istui keinutuoliin. Opas kertoi meille Einari Vuorelasta paljon. Kiersimme huoneita. Siellä oli paljon esineitä. Sitten lähdinme kävelemään Einari Vuorelan koulu polkua. Se oli pitkä.
Tero

Einari Vuorelan kotitalon tupa jossa kuuntelimme oppaan selostusta Vuorelan lapsuudesta. Hän kertoi Einarin koulumatkoista ja koulunkäynnistä. Luimme runoja ja hän kertoi Einarin veljistä ja siskoista. Lopuksi Hän luki runon Mummo ja aapinen.Sitten vielä kiersimme talossa ja katselimme huonekaluja ja Einarin maalaamia maisematauluja.Kun olimme katselleet taloa tarpeeksi,tulimme ulos ja lähdimme kiertämään Runoilijan polkua.
Annika

Kuljimme Einari Vuorelan koulupolun. Aloitimme Einari Vuorelan kotoa. Einarin talolla oli opas joka kertoi Einarin elämästä. Sitten kun opas oli kertonut Einaristä me lähdimme kävelemään Einarin koulupolun. Kun lähdimme oli kylmä. Sitten kun olimme kävelleet vähän matkaa oli jo lämmin. Puolessa välissä näimme Valkeisjärven. Pysähdyime välillä syömään eväitä.
Joose

Olimme runoilijan polulla.Söimme puolukoita rinteessä.Sitten jatkettiin matkaa tietä pitkin.Tietä pitkin meni sammalvana. Menimme eteenpäin.Siellä oli ranta ja siinä oli mökkejä.Tulimme polulle.Polun vieressä oli monta muurahaiskekoa ja ne olivat tosi isoja.
Sari

Polku kulki Sinervän jyrkkiä ranta kallioita pitkin.rannassa oli paljon jäkäläisiä ja sammaloituneita kiviä ja pieniä jyrkänteitä.saariakin näkyi Sinevän suurella selällä.rannan jälkeen polku tuli pois metsästä,vanhalle aukolle.aukossa oli suuria kiven lohkareita ja polulla oli kuoppia joihin jalka upposi usein.aukosta tultiin tielle,jonka jälkeen polku meni taas Sinervän rannalla.kuljimme hiekkapoukaman ohi,jonka jälkeen menimme syvemmälle metsään jossa näimme suuria muurahaispesiä.polun vieressä oli myös muutama ylä-asteen rasti.seuraavaksi nousimme Hallinmäkeen,jonka jälkeen pääsimme syömään makkaraa ja levähtämään Sinervän ristille.sitten pääsimme kotiin.
Milka

Tässä on Sinervän järvi josta Einari on mennyt kouluun. Kalliot on Sinervän järven luota. Tuolla saaren takana on kauempana on kirkonkylä, josta Einari sai työtä. Hänen kulki hevosella Keuruun juna-asemalle asti, siksi että hänen piti hakea kauppaan tavaraa. Kerran Einarille tapahtu niin, että hän nukahti kärryihin. Sitten hevonen lähti kävelemään ja meni kuoppaan. Einari heräsi ja huomasi, että hän ei saanut kärryjä pois. Sitten tuli mies ja hän auttoi kärryt pois ojasta.
Taija

Huilasimme Sinervänjärven ranalla ja joimme mehua. Paistoimme makkraa Sinervän ristillä. Kävimme Einari Vuorelan kotona. Nähtiin traktoreita.
Eero

Pysähdyimme kalliolle vetämään henkeä. Me katselimme kalliolta alas. Jotkut heittelivät käpyjä,risuja ja kiviä. Siellä oli kauniita maisemia. Jotkut joivat mehua ja jotkut istuivat maassa. Sitten me käveltiin rannalla. Se oli hiekkaranta. Opettaja sanoi, että se on uimaranta. Sen jälkeen me käveltiin kauhean korkean vuoren päälle. S itten käveltiin toiselta puolelta alas. Sen jälkeen käveltiin tietä pitkin Sinervän Ristille. Siellä paistettiin makkaraa ja juotiin mehua. Sitten lähdettiin kotiin.
Milla

Kuljettiin rannan ohi ja noustiin pieni mäki ylös. Sitten mentiin polkuja pitkin ja tietä pitkin sitten oltiinkin jo Sinervän ristillä.
Pinja

Me käytiin Einari Vuorelan polulla. Aloitimme Einarin kotoa siellä oli opas. Hän kertoi Einarin elämästä. Kävelimme Einarin polkua. Siellä oli hienot maisemat. Sinervän ristillä paistettiin makkaraa ja juotiin mehua ja odotettiin taksia.
Joni

Sinervän ristillä me söimme eväitä. Paistomme makkaraa ja joimme mehua. Me saimme koululta ruisleivän,mehua ja omenan, jotka söimme aikaisemmin Einari Vuorelan koulupolulla. Polku on 8km. Kun me olimme syöneet aloimme leikkiä hippaa.
Henna