Siirtyminen muille sivuille: Aloitussivu - , - Einarin sivulle


Juho Vihtor Verkkonen

Juho

S/S MUURAME

S/S HJALMAR

S/S JÄMSÄ

S/S

S/S HAAPAKOSKI

S/S JÄMSÄNKOSKI 2


Juho Vihtor kuvassa keskellä.


S/S MUURAME

Paul Wahl & CO:n omistama Muuramen saha rakennutti Varkauden konepajalla 1872 MUURAME -nimisen höyryhinaajan. Alus oli puurakenteinen ja sen pituus oli 38 m ja koneteho 12 hv. Alus hinasi puukuormia Päijänteellä Muuramen sahalle ja valmiita tuotteita Anianpeltoon, josta ne kuljetettiin edelleen vientisatamiin. Osa tavarasta kuljetettiin myös ruuma- ja kansirahtina.

MUURAME jätti tavarat Anianpeltoon siksi, että laiva oli niin pitkä, että se ei mahtunut Vääksyn kanavan sulkuun, jonka pituus on vain 35 m. Tämän vuoksi se joutui purkamaan tavarat jo ennen Vääksyä Anianpeltoon. Sahalla tehtiin laskelma vuonna 1900 tavaran kuljettamisesta Muuramesta Kotkan satamaan. Kokonaiskustannus oli 19 mk/sahatavarastandardi. Se jakautui seuraavasti:
- lastaus Muuramessa 10 %
- laivakuljetus Anianpeltoon 20 %
- siirto ja junakuljetus Kotkaan 70 %
Laivalla oli myös toinen ongelma. Muuramen sahan edustan vedet olivat niin matalat, että alus joutui jättämään lastinsa syvemmille vesille, josta aluksen hinaamat proomut ja tukkilautat varpattiin sahalle.

Muuramen Saha rakennutti 1890 rautaisen höyryllä käyvän hinaajan. Alukselle tuli mittaa 20,79 m ja leveyttä 4,46 m. Koneteho oli 18 hv. Alus syrjäytti vanhan puurakenteisen.

Perinnetietona on, että Juho Vihtori Verkkonen aloitti laivurityönsä 1880 -luvulla tässä puurakenteisessa höyryhinaaja MUURAMESSA oppipoikana. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt kirjallista tai muuta lähdeaineistoa.


ylös

1.11.1890 - 31.10.1893 armeijassa

Armeijaa Juho Vihtori kävi 3 vuoden ajan 1.11.1890 - 31.10.1893 sen ajan arvannostossa saadun pienen numeron tuloksena. Palvelupaikkana oli Hämeen Pataljoona eli Suomen 7. Hämeenlinnan Tarkk'ampujapataljoona. Palveluksen hän suoritti aluksi normaalina kiväärimiehenä, jonkun aikaa myös komppanian räätälinä ja loppuaikana komppanian lääkintämehenä. Varsinkin näistä loppuajan palveluksista hänelle oli myös hyötyä tulevissa laivatöissä. Armeijan aikana hänen nimensä oli jostakin syystä Johan Viktor Kivi.

Armeijasta palattuaan Juho Vihtori jatkoi työskentelyään Päijänteellä laivoissa.


S/S HJALMAR

S/S HJALMAR

Kuva kirjasta: Mikko Strang, Ikkunat Päijänteelle päin, s. 127
kuva vuodelta 1929

Rakennettu 1875 (valmistusvuodesta on eri lähteissä tästä poikkeavia vuosia)
Mitat; 17.80, 4,62, 3,05
Kantavuus: 47,77/27,07
Kone: 100 ihv
Hinaajan ensimmäinen omistaja oli Lahden Höyrysaha Oy. Yritys ajautui
konkurssiin vuonna 1880 ja Jyväskyläläinen Yliopiston Lehtori Jaako Länkelä
osti laivan konkursihuutokaupasta.
Länkelän omistuksessa hinaaja oli vuoteen 1916, jollois se myytiin Kuhmoisten Saha Oy:lle



Juho Vihtori oli hinaaja Hjalmarin perämiehenä ainakin vuonna 1895. Asia käy ilmi Jyväskylän käräjäoikeuden pöytäkirjoista vuodelta 1895, jossa hän oli mukana todistajana. Silloin Hjalmarin hinaama proomu törmäsi Lahtis -laivan siipisuojusrakenteeseen. Tapaus sattui Äijälän joen Päijänteen puoleisessa päässä.

Lisää kuvia laivasta

ylös

S/S JÄMSÄ

S/S JÄMSÄ

Kuvassa S/S JÄMSÄ postikortista vuosisadan vaihteen tienoilta.

S/S JÄMSÄ
Matkustajalaiva, rakennettu Viipurin Konepajassa 1875.
pituus 30,70 m, leveys 5,30 m, syvyys 2,24 m.
kantavuus 125,12 tn(Brutto), 80,40 tn(Netto).
Kone 50 hv.



Juho Vihtor toimi matkustajahöyrylaiva JÄMSÄ:n perämiehenä vuonna 1898. Laivan omisti silloin Severus Konkola ja Päällikkönä toimi Kapteeni Alfred Herzberg.

JÄMSÄä pidettiin Päijänteen nopeinpana höyrylaivana. Tätä myös muut laivat halusivat testata. Vuonna 1898 tapahtui eräs kohtalokas kilpa-ajo. Juho Vihtor oli JÄMSÄn perämiehenä silloin. JÄMSÄ oli lähtenyt Rutalahden laiturista kohti Jyväskylää, kun matkan varrella olevasta Nisulan laiturista oli lähtenyt höyrylaiva KAIMA sen perään. Tästä alkoi Päijänteen nopeimman laivan kilpailu. JÄMSÄn konemiehet olivat saaneet nostettua höyrypannun painetta laittamalla varoventtiiliin lyijypainon. Tästä oli seurauksena, että höyrypannu räjähti. Turmassa JÄMSÄn koneenkäyttäjä sai surmansa.

Laivan myöhemmät vaiheet:
- Vuonna 1907 laiva muutettiin 2 -kerroksiseksi matkustajalaivaksi.
- 1922 laivan omistajaksi tuli Höyryveve Kymi Oy -yhtiö ja sitä levitettiin ja annettiin uusi nimi - S/S HEINOLA 2.
- 1930 laivan osti Jyväskylän-Päijänteen Laiva Oy ja sille annettiin nimeksi S/S TEHI
- 1941 laiva törmäsi varppausalus Ravun kanssa ja upposi. Laiva nostettiin ylös, purettiin ja sen rovista tehtiin proomu.

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S

Vuosilta 1899 - 1915 Juho Vihtorin laivoista ei ole tarkkaa tietoa. Selvitys on kesken. On arveluja,
että hän olisi ollut seuraavissa laivoissa:

- S/S ANSIO, Päijänteen luotsilaitoksen alus
- S/S HJALMAR, Lehtori Jaako Länkelän omistama hinaaja
- S/S KOTKA, Kymin Lauttausyhdistyksen varppaaja
- S/S REKOLA,

Näistä ei ole kuitenkaan varmaa havaintoa.
Jos jollakin lukijalla on näistä tai jostakin muusta laivasta tietoa, niin mielellään otan sitä vastaan.
e-mail: verkko@elisanet.fi




ylös

S/S HAAPAKOSKI

S/S HAAPAKOSKI

Kuvassa HAAPAKOSKI 1900 -luvun alussa.

Laiva on rakennettu 1874 Viipurin Konepajalla ja koottu Hollolan Lahden Venerannassa.
Pituus 23,35 m, leveys 4,28 m, syvyys 2,28 m
Kone 25 hv, muutettu myöhemmin 105 ihv.



Vuosina 1915 - 1925 Juho Vihtori toimi höyryhinaaja HAAPAKOSKEN päällikkönä. Laivan omisti aluksi Oy Finland Wood Ab, Salvesenin Vaajakosken tehtaat, minne laiva oli uutena vuonna 1874 ostettu.

Sillä hinattiin tukkeja Vaajakosken sahalle ja sahattua puutavaraa Vaajakoskelta Lahteen, josta ne jatkoivat junalla satamakaupunkeihin ulkomaille vietäväksi.
Kuljetettava tavara lastattiin proomuihin, jotka olivat noin 30 m pitkiä. Näitä proomuja laiva saattoi vetää jopa 6 kerrallaan. Proomujen lastauksessa naiset olivat tapulien päällä pudottelemassa laudat varta vasten tehtyjä rännejä myöten vaunuihin. Miehet huolehtivat vaunujen siirtämisestä ja proomun täytämisestä.
HAAPAKOSKESSA käytettiin polttoaineena myös sahalta tulleita pintalautoja ja rimoja. Nämä paloivat niin hyvin, että kipinöitä oli noussut taivaale sojonaan. Tästä syystä laivasta käytettiin myös nimeä 'SOJO'

Salvesen käytti laivaa myös tärkeiden vieraidensa kyyditsemiseen Lahdesta Vaajakoskelle. Vieraat tulivat junalla Helsingistä Lahteen ja HAAPAKOSKI toi heidät Vaajakoskelle.
Helsingin Pitäjän Hämeenkylässä asuva Edith Asp toimi palvelijana Helsingissä asuvalla Salvesenin tyttärellä Mariella. Perhe vietti yhden kesän Haapakoskella ja Edithin tehtävänä oli hoitaa perheen vuoden vanhaa Jarl –poikaa.
Edith Aspin kotiin kirjoittama kirje matkasta Helsingistä Haapakoskelle 1910.
Rakas äiti ja sisarukset!
Olen nyt vihdoinkin täällä. Matkustimme Pietarin –junalla ensimmäisen luokan vaunussa Lahteen, jossa vaihdoimme junaa. Herra Salvesenin oma höyrylaiva odotti meitä Vesijärvellä. Laiva on melko suuri, Vesijärvi peilityyni ja järven vesi vihreää. Tulimme sitten sulkukanavaan, joka yhdistää Vesijärven mustavetiseen Päijänteeseen. Päijänne on niin valtavan suuri, että suuret höyrylaivat voivat siellä kulkea. Kanavassa saimme odottaa aika pitkään, ennen meitä oli kolme höyrylaivaa odottamassa läpipääsyä. Perille tulimme klo puoli yksi yöllä, matka Helsingistä Haapakoskelle kesti näinollen 15 tuntia. Matka meni kuitenkin melko nopeasti. Jos olisimme tulleet joillakin niistä muista matkustajalaivoista, olisimme olleet perillä vasta klo 11 seuraavana päivänä, sillä laivat pysähtyivät niin monilla laitureilla, me tulimme suoraan.

Laiva oli 23 metriä pitkä ja erittäin kapearunkoinen. Tästä syystä sai potkuri hinauksessa esteettömän veden kehittäen siten hyvän vetovoiman ja tyhjänä kuljetettasssa suuren nopeuden. Matkanteko Vaajakoskelta Vääksyn kanavalle kesti parhaimmillaan vain 7 tuntia.

James Salvesen myi tehtaansa SOK:lle vuonna 1918, mutta jätti hinaaja HAAPAKOSKEN vielä itselleen vuodeksi ja myi sen sitten SOK:lle 1919. Näin Juho Vihtorikin siirtyi SOK:n palvelukseen.
Vuonna 1920 SOK myi hinaaja HAAPAKOSKEN Yhtyneille Paperitehtaille Jämsänkoskelle ja Juho siirtyi myös laivan mukana Yhtyneitten Paperitehtaitten palvelukseen. HAAPAKOSKEN nimi muutettiin S/S JÄMSÄNKOSKI 3:ksi vuonna 1925, Samana vuonna 1925 Yhtyneet Paperitehtaat myi laivan Korpilahtelaiselle L. Husalle ja sille annettiin nimi S/S KORPILAHTI.

SOK:n Vaajakosken tehtaiden vuoden 1919 vuosikertomuksessa on HAAPAKOSKI laivasta kerrottu seuraavasti:
S/S HAAPAKOSKEN käyttö vuonna 1919
kenen ajossa tuntia tuotot[mk]
SOK:n ajossa 548,5 35 652,50
vieraassa ajossa 67,5 4 387,50
Salvesenin ajossa 519,0 33 735,00
Halla O/Y:n ajossa 124,0 8 060,00
seisonut 176,5
YHTEENSÄ 1 435,5 tuntia 81 835,00 mk

HAAPAKOSKI -laiva on nykyään dieselöitynä vapaa-ajankäytössä

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S JÄMSÄNKOSKI 2

S/S JÄMSÄNKOSKI2

Kuva Einarin albumista vuodelta 1923

S/S JÄMSÄNKOSKI 2
Laivan nimi oli vuoteen 1920 saakka S/S KARL AUGUST
Rakennettu J.D.Stenberg, Helsinki 1895, rakennuttaja August Fehlman
pituus 16,10 m, leveys 3,75 m, syvyys 1,54 m
kantavuus 27,15 tn(Brutto), 10,52 tn(Netto)
koneteho 90 ihv



Vuosina 1925 - 1932 Juho Vihtori toimi höyryhinaaja JÄMSÄNKOSKI 2:n päällikkönä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n palveluksessa.

Laivalla hinattiin raakapuunippuja Jämsänjokea pitkin tehtaalle sekä proomuja Jämsänkosken ja Vesijärven väliä. Jämsänkoskelta vietiin tehtaan paperituotteita ja sinne tuotiin paluurahtina rikkiä, kalkkikiveä ja kaoliiniä sekä myöhemmin myös hiiltä.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n palkkauslistat ovat säilyneet vuosilta 1926 ja 1927. Niiden mukaan palkka maksettiin 2 kertaa kuussa ja vuonna 1926 Juhon palkka oli 1100 mk/kk ja vuonna 1927 se oli 1400 mk/kk sen aikaista rahaa.

Vuodelta 1928 on säilynyt laivan päiväkirja. Sen mukaan sinä vuonna suoritettiin 30.4. laivan katsastus ja koeajo. Toukokuun 1. päivästä alkaen suoritettiin viikon verran jään murtamista, minkä paksuus oli vielä 2.5. Tehinsilmässä 60 cm. Varsinaninen hinaustyö alkoi 7.5. Kausi on loppunut taasen marraskuun 1. päivänä. Yhteensä vuonna 1928 on tullut 1719 työtuntia.

Laiva romutettiin 1950 -luvun lopulla

Lisää kuvia laivasta ja sen toiminasta
ylös

Alku/Start - , - Einarin sivulle