Siirtyminen muille sivuille: Aloitussivu - , - Juhon sivulle


Einar Evert Verkkonen

Einar

S/S HAAPAKOSKI

S/S PONTUS

S/S JOH. PARVIAINEN

S/S JÄMSÄNKOSKI 2

S/S TARU

S/S JYVÄSKYLÄ

S/S TEHO

S/S WÄINÖLÄ

S/S RUOTSALAINEN

S/S KALKKIS

S/S ALLI

M/S LAURI

M/S TAPIO


Einar suoritti seuraavat opinnot:
18.10.1920 Sisävesilaivan päällikkö, max 100 matkustajaa, Todistus 1
20.04.1939 Kuopion Laivurikoulussa Laivurin tutkinto, Todistus 2
10.10.1942 Itämeren Laivurin tutkinto, Todistus 3

KUVIA - Lisää kuvia Einarin laivuriajasta
RUNO - Einarin 50 -vuotispäiville 27.8.1949 tehty runo, kirjoittanut Eila Verkkonen

S/S HAAPAKOSKI

S/S HAAPAKOSKI

Laiva on rakennettu 1874 Viipurin Konepajalla ja koottu Hollolan Lahden Venerannassa.
Pituus 23,35 m, leveys 4,28 m, syvyys 2,28 m
Kone 25 hv, muutettu myöhemmin 105 ihv.
Kantavuus 43,88 tn(Brutto), 15,05 tn(Netto).



Vuosina 1915 - 1917 Einar aloitti laivamiestyönsä höyryhinaaja HAAPAKOSKELLA lämmittäjänä isänsä Juho Vihtorin kanssa samassa laivassa.
Laivan omisti silloin Oy Finland Wood Ab, Salvesenin Vaajakosken tehtaat.
Sillä hinattiin tukkeja Vaajakosken sahalle ja sahattua puutavaraa Vaajakoskelta Lahteen, josta edelleen junalla satamakaupunkeihin ulkomaille vietäväksi.

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S PONTUS

S/S PONTUS

Kuvassa S/S PONTUS Jyväskylässä Jyväsjärven laiturissa. Einar seisoo keskimmäisenä ohjaamon kohdalla.

Hinaaja on rakennettu 1897 Varkauden konepajalla.
Pituus 13,37 m.



Vuosina 1918 - 1919 Einar oli hinaaja PONTUKSEN päällikkönä. Laivan omistajana oli siihen aikaan Jyväskylän Suksitehdas Oy.
Tehdas valmisti suksien lisäksi puuastioita ja puutynnyreitä
sekä UTU -nimistä puista purjenenettä.
Vuonna 1919 Jyväskylän Suksitehdas myytiin ja uudeksi nimeksi tuli Jyväskylän Puu Oy.
Uusi omistaja myös myi Pontus -laivan pois.
Laiva veti perässään 2 lotjaa, joissa oli tehtaan tarvitsemaa puuta ja usein myös halkoja.
Kesän 1919 laivassa oli lämmittäjänä myös Einarin serkku Väinö Verkkonen

Kesällä 1919 Einari pyysi serkkunsa Väinö Verkkosen lämmittäjäksi Pontus -hinaajaan. Pontus ajoi halkoja Jyväskylästä Lahteen vetäen kahta lotjaa perässään. Väinö kertoo: Oltiin Tehin selällä myrskyssä Pontuksella, isot laivat ol suojassa. Mihkäs me sieltä isolta selältä päästiin, Kaks tyhjää lotjaa ol perässä, oltiin Lahesta Tehinniemeen menössä. Se ol Koree-koivu, ränsisty 18, kun tappel siinä jäällä. Se näky kauas se koivu. Istuvillani panin puita uuniin. Minä sanon, että kyllä minä pärjään, jos työ siellä ylhäällä pärjäätte Ja he pärjäsivät.

PONTUS oli alkujaan Laatokalta, jossa se ajoi reittiä Käkisalmi - kylpylaitos, Vuonna 1898 se myytiin Dahlströmille Luhankaan Lempäälän kartanon ajoon, josta se sitten myytiin Jyväskylän Suksitehtaalle.

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S JOH. PARVIAINEN

S/S JOH. PARVIAINEN

Kuvassa S/S JOH. PARVIAINEN. Einar istuu yläkerrassa oikealla.

Hinaajan on rakentanut Porvoon Konepaja 1908.
Pituus 21,38 m, leveys 4,8 m, syvyys 2,37 m.
kantavuus 53,56 tn(Brutto), 30,61 tn(Netto)
koneteho 150 ihv.



Vuoden 1920 Einar oli hinaaja JOH. PARVIAISEN perämiehen apulaisena. Kapteenina oli A. Linden.
Laiva oli Joh. Parviaisen tahtaat Oy:n omistuksessa, kotipaikkana Säynätsalo.
Sillä hinattiin jopa 3 lotjalla Parviaisen tehtaiden tavaraa Lahden ja Säynätsalon väliä.
Laivalla oli lämmittäjänä alkukesän 1920 myös Einarin serkku Väinö Verkkonen kaverinaan konemiehen poika Aaretti.
Myös Väinön veli Arvi Verkkonen oli laivassa lämmittäjänä
Väinön kertoman mukaan laiva avasi kauden 1920 murtamalla reitin Jyväskylään jo 19. huhtikuuta. Tärkeän vesireitin avausta nopeutettiin hiekottamalla väylänpaikka kevätauringon lämmitettäväksi.
Väinön muistikuvan mukaan laivassa oli hirveän korkea höyrykone ja keväällä 1920 laivan keula alkoi vuotamaan jäiden särkemisen vuoksi.

Laiva on edelleen höyrykäyttöisenä huvialuksena Päijänteellä saman nimisenä.

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S JÄMSÄNKOSKI 2

S/S JÄMSÄNKOSKI2

S/S JÄMSÄNKOSKI 2
Laivan nimi oli vuoteen 1920 saakka S/S KARL AUGUST
Rakennettu J.D.Stenberg, Helsinki 1895, rakennuttaja August Fehlman
pituus 16,10 m, leveys 3,75 m, syvyys 1,54 m
kantavuus 27,15 tn(Brutto), 10,52 tn(Netto)
koneteho 90 ihv



Einar oli hinaaja JÄMSÄNKOSKI 2:ssa vuosina 1921 - 1923.

Lisää kuvia laivasta ja sen toiminasta
ylös

S/S TARU

S/S TARU

S/S TARU
Matkustajalaiva, rakennettu Lehtoniemen Konepajalla Varkaudessa 1920.
pituus 24,73 m, leveys 5,37 m, syvyys 2,49 m.
kantavuus 111,61 tn(Brutto), 54,61 tn(Netto)
koneteho 150 ihv, iskumäärä 225 kertaa/min
nopeus: 10,5 solmua
Kulutus: 0,85 kuutiota/h halkoja
matkustajamäärä: 140
hankintahinta vuonna 1920 oli 557 000 mk.



Einar oli kahteen otteeseen TARUSSA;
- vuosina 1924 - 1926 hän oli laivan perämiehenä
- vuosina 1945 - 1948 laivan päällikkönä.
Laivan omistajana oli Jyväskylä-Päijänteen Laiva Oy

TARU kulki reittiä Jyväskylä - Lahti, sekä Sysmästä ja Luhangasta Vesijärvelle

Laivaan tehtiin siistimistöitä 1947 ja Sisä-Suomen toimittaja vieraili laivassa.Hän kirjoitti torstaina toukokun 8. päivän numerossa käynnistään laivalla seuraavasti:
Emme olleet uskoa silmiämme, kun näimme 'Tarun' valkean kyljen. Se vaikutti kuin kasvonsa pesseeltä. Laivan kapteeni Verkkonen vei meidät istumaan hyttiinsä näytettyään ensiksi kaikki paikat. Viihtyisä ja kodikas hytti muistutti jonkin verran valtamerihöyryn salonkia täydellisen korjauksen jälkeen ...

Jyväskylä-Päijänteen Laiva Oy myi TARUn 1948 Puukemia Oy:lle turveproomujen hinaajaksi ja sille annettiin nimeksi HEVOSSAARI.

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S JYVÄSKYLÄ

S/S JYVÄSKYLÄ

Kuva on postikortista. S/S JYVÄSKYLÄ Vääksyn kanavassa.

Matkustajalaiva, rakennettu Lehtoniemen Konepajalla Varkaudessa 1924.
pituus 28,04 m, leveys 6,40 m, syvyys 2,67 m.
matkustajamäärä: 215
koneteho 240 ihv
kulutus: 1 syli halkoja tunnissa
hankintahinta 1 275 000 mk
makuupaikkoja hyteissä 15



Einar oli matkustajahöyrylaiva JYVÄSKYLÄ:n perämiehenä vuosina 1927-1945. Omistajana oli Jyväskylä-Päijänteen Laiva Oy. Einarin aikana laivan päällikköinä oli 1927-1936 August Barck, 1937 - 1944 W. Blåfield sekä vuonna 1945 O.S. Vasunta.

Sota-aikana Einar oli Taipaleella JR21:ssä sekä sota-ajan loppupuolella 8.6.1941 - 9.10.1944 määräyskirjalla Jyväskylä-Päijäteen Laiva Oy:llä Jyväskylä -laivassa. Kuva sotilaspassin liitteestä

Heinäkuussa 1944 miehistöksi on määritelty seuraava väestö: Päällikkö, perämies, konemestari, asetuksen mukainen koneapulainen, kaksi ajomiestä, 4 kansimiestä, ja 2 lämmittäjää, mikäli aluksen kulkuvuorot kestävät 12 tuntia kauemmin.
Rungon katsastusaikaa on jatkettu yhdellä kuukaudella, kun ei ole ollut vapaita telakkapaikkoja

S/S JYVÄSKYLÄ kulki reittiä Jyväskylä-Korpilahti-Jämsä-Tehi-Vääksy-Lahti.
Perämiehenä ollessaan Einar kehitti oman systeeminsä pimeässä ja sumussa kulkemiseen. Hän pisti muistiin vihkoon kellosta aikoja ja kompassista lukemia reittikartan kääntymispisteestä toiseen ja samaan yhteyteen moottorin kierrosluvun. Näitä muistiinpanoja kertyi vuosien mittaan samojen kääntymispisteiden välille sen verran, että hän pystyi pimeässä ja sumussa ohjaamaan laivaa melkein näiden muistiinpanojen mukaan.

Lisää kuvia laivasta
Jyväskylä -laiva postikortteja
ylös

S/S TEHO

M/S TEHO

Rakennettu matkustajalaivaksi 1906 nimellä S/S WELLAMO Lehtoniemen Konepajalla Varkaudessa.
pituus 25,04 m, leveys 6,59 m, syvyys 2,30 m
kantavuus 140 tn(Brutto), 66,23 tn(Netto)
koneteho: 141 ihv
Omistaja: Kymin Uittoyhdistys
muutettu hinaajaksi 1948 ja samalla vaihtui nimi TEHO:ksi.



Einar siirtyi Kymin Uittoyhdistyksen palvelukseen vuonna 1948 ja oli höyryhinaaja TEHO:n päällikkönä 1948 - 1949.
Teho ei ollut kovin käytännöllinen hinaajana. Siinä järjestettiin 1948 Uittoyhdistyksen laivanpäällystökurssi samaan aikaan, kun se työskenteli hinajana. Koulutuslaivaksi se sopi siksi, että siinä oli hyttitilat 30 oppilaalle.

Alus jäi seisomaan 1950 rungon heikkouden takia ja siitä tehtiin proomu 1956.

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S WÄINÖLÄ

S/S WÄINÖLÄ

S/S WÄINÖLÄ
Höyryhinaaja. Alkujaan venäläinen tykkivene, joka jäi sotasaaliiksi vuosien 1917-1918 tapahtumien yhteydessä. Kymin Uittoyhdistys osti aluksen Sotasaalis-Keskusosastolta 1920. Laiva peruskorjattiin Väinölän Konepajalla.
Pituus 16.90 m, leveys 3,65 m, syväys 1,85 m.
Kantavuus 25,11 tn(Brutto), 7,71 tn(netto) Kone 57 ihv.
Omistaja: Kymin Uittoyhdistys



Einar oli höyryhinaaja WÄINÖLÄn päällikkönä kahteen otteeseen; vuoden 1950 ja vuodet 1952-1953.
WÄINÖLÄn pääasiallinen tehtävä oli uittotyöt Jämsän väylällä sekä Päijänteen rantaniputukset.
Wäinölä myytiin romutettavaksi 1958.

Suomen Tasavallan Presidentti P.E.Svinhufvud suoritti WÄINÖLÄ -laivalla matkan Pohjois-Päijänteellä lauantaina elokuun 2. päivänä 1935.


ylös

S/S RUOTSALAINEN

S/S RUOTSALAINEN

S/S RUOTSALAINEN
Höyryhinaaja. Rakennettu Savonlinnassa Lypsyniemen konepajalla 1938.
Tehty vahvarunkoiseksi jäissä kulkemista varten.
Pituus 22.10 m, leveys 5,32 m, syväys 2,25 m.
Kantavuus 86,10 tn(Brutto), 22,70 tn(netto)
Kone 280 ihv, Kattilan tulipinta 75 m2, Työpaine 13 bar
koneen kierrosluku 160 krt/min
Polttoaineenkulutus 1,14 m3 halkoja tunnissa hinauksessa.
Omistaja: Kymin Uittoyhdistys



Einar oli höyryhinaaja RUOTSALAISEN päällikkönä vuoden 1951.

Voimakkaana hinaajana laiva suoritti pitkän matkan hinauksia, etupäässä Kalkkisten kanavan kautta nimikkojärvensä - Ruotsalaisen - läpi Vuolenkoskelle.

Laiva on nykyään dieselöitynä huvialukseksi

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S KALKKIS

S/S KALKKIS

S/S KALKKIS Kuvatekstiä
Höyryhinaaja.
Rakennettu 1877
Pituus 16,05 m, leveys 3,35 m.
Kantavuus 24,00 tn(Brutto), 6,0 tn(netto)
Kone 60 ihv.
Omistaja: Kymin Uittoyhdistys



Einar oli höyryhinaaja Kalkkiksessa päällikkönä vuonna 1953. Tämä oli myös viimeinen vuosi, jolloin hinaajan höyrykattila, rek.nro 2544, katsastettiin. Se tapahtui 5.5.1953 Pellonpäässä. Katsastajana toimi Uuno Kalsi ja katsastuksessa käytettiin höyrypaineena 10,0 kg/cm2. Kattila hyväksyttiin tässä katsastuksessa ja palkkio oli 800 mk.

Kalkkis toimi näinä vuosina pääasiassa Hartolan väylän rantaniputuksessa.

Laiva on ollut ennen Kymin Uittoyhdistystä useilla omistajilla ja usean nimisenä. Muutettiin 1958 proomuksi
Nykyään laiva on moottorikäyttöinen huvialus Aurora -nimisenä.

Lisää kuvia laivasta
ylös

S/S ALLI

S/S ALLI

S/S ALLI Einar on kuvassa onkivapa kädessä
Höyryhinaaja. Rakennettu Venäjällä 1905. Ostettu Sotasaalis Keskus-osastolta. Uusittu Väinölän Konepajalla.
Pituus 15.10 m, leveys 3,80 m.
Kantavuus 31,79 tn(Brutto), 9,41 tn(netto)
Kone 77 hv.
Omistaja: Kymin Uittoyhdistys



Einar oli höyryhinaaja ALLIssa päällikkönä vuodet 1954-1955.
ALLIn tehtävänä oli hinata proomuillaan purettujen nippulauttojen sidetarvikkeet Kalkkisista takaisin erottelupaikalle ja avustaa Hartolan väylältä ja Jämsänjoelta Päijänteelle tulevan puun rantaniputuksissa.

Vuonna 1954 ALLIn kunnosta on kerrottu seuraavasti: runko, kattila ja kone ovat hyvässä kunnossa. Pohja on levytetty 1949. Keskilaivan kaaritta tehty kansi on uusittava 1954, sillä kansi on painunut nostettaessa kone kannelle. Samaten kansirakennelma uusitaan 1954. Aluksen epäkohtana ovat ahtaat asuintilat, jos joudutaan ajamaan kahdessa vuorossa. Alus soveltuu tehtäviinsä.
Höyrykattilan on katsastanut 1954 ja 1955 Uuno Kalsi ja paine on ollut 10,0 kg/cm2

Kymin Uittoyhdistyksen arkistoitujen henkilökorttien mukaan Einarin palkka ALLIn päällikönä vuonna 1954 oli 23 800 mk/kk ja vuonna 1955 se oli 29 095 mk/kk sen aikaista rahaa.

ALLI -laiva on nykyään dieselöitynä vapaa-ajankäytössä

Lisää kuvia laivasta
ylös

M/S LAURI

M/S LAURI

M/S LAURI
Dieselhinaaja. Rakennettu Kymin Uittoyhdistyksen Väinölän Konepajalla 1957.
Pituus 17,55 m, leveys 4,18 m.
Kantavuus 37,0 tn(Brutto)
Kone 180 hv.
Omistaja: Kymin Uittoyhdistys



Väinölän Konepaja siirtyi höyryhinaajien aikakaudesta dieselhinaajiin, ja LAURI oli sen ensimmäinen uudentyyppinen alus. Einar oli mukana tämän alustyypin suunnittelussa tehden sillä koeajoja. Oman kertomansa mukaan dieselkoneen jyminässä ei saanut nukuttua ja niinpä hän siirtyi töihin maalle.

Lisää kuvia laivasta
ylös

M/S TAPIO

M/S TAPIO

M/S TAPIO
Dieselhinaaja. Rakennettu Kymin Uittoyhdistyksen Väinölän Konepajalla 1960.
Pituus 19,82 m, leveys 4,80 m.
Kone 280 hv.
Kantavuus 53,91 tn(Brutto), 11,86 tn(netto)
Omistaja: Kymin Uittoyhdistys



Väinölän Konepajalta 1960 valmistuneen M/S Tapion testeihin ja koeajoihin Einari osallistui myös.

Lisää kuvia laivasta
ylös

Alku/Start - , - Juhon sivulle